"Tavoitteena on tehdä soveltavaa liikuntaa tunnetuksi ja edistää soveltavan liikuntaa sekä paikallisesti että valtakunnallisesti." 
maanantai, syyskuu 4, 2006, 20:28
Katso video
Katso kuvat

(Katso todella vauhdikas videokerronta aiheesta. Siinä selviää hienon kuvauksen ja musiikin vauhdittamana, mitä torilla tapahtui)

Näin mentiin:

Lähes kaikki meistä tarvitsevat jossain elämänsä vaiheessa liikunnan tai liikkumisen soveltamista; esimerkiksi ikä, sairaus tai vamma saattaa heikentää toimintakykyä.

Soveltaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sääntöjen, tilojen, liikuntalajien, liikuntavälineiden tai ohjaamisen muuttamista niin, että liikunta soveltuu kaikille. Lähes kaikki liikunta on kaikille mahdollista. Tärkeintä on avoin mieli ja rohkea asenne.

Soveltavan liikunnan, SoveLi:n, vauhdittama valtakunnallinen liikuntatapahtuma järjestettiin Oulun päivien yhteydessä 2. syyskuuta Oulun kauppatorilla.

Tapahtumassa mm. palkittiin Oulun vammaisystävällisimmät liikkeet, sekä luovutettiin hyväntahdon viesti, jonka tavoitteena on tehdä soveltavaa liikuntaa tunnetuksi ja edistää soveltavan liikuntaa sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.

Vammaisystävällisimmäksi liikkeksi palkittua Suomalaista kirjakauppaa kehuttiin mm. siitä, että vaikka tilat eivät ole täysin esteettömät, myyjiltä löytyy silti asennetta, ennakkoluulottomuutta ja halua palvella vammaisia; esimerkiksi näkövammaiselle etsitään liikkeestä kyseisen asiakkaan haluama kirja. Toista saman palkinnon saajaa, Hesburger-pikaruokaravintolaa kiiettiin esteettömästä liikkumisesta ravintolan sisätiloissa ja matkapuhelimen mahdollisuuksista kommunikointiin vammaisten asiakkaiden ja myyjien välillä.

Juhlapuheen piti Oulun liikuntatoimenjohtaja Jari Parkkonen, ja viestireppujen luovuttajina toimivat Mika Kyllönen sekä Jouni Qveflander.

Oulun torilla järjestetyssä soveltavan liikunnan tapahtumassa huomioitiin myös oululaisia erityisliikunnan parissa ja järjestöissä pitkään
toimineita henkilöitä. Kaikki huomioidut henkilöt ovat toimineet
vähintään 15 vuotta vapaaehtoisesti liikuntakentällä ja ovat olleet kehittämässä erityisliikunnan palveluita Oulussa.

Heikki Kokko

Tehnyt töitä Kehitysvammaisten Tuki ry:ssä n. 10 v. joista puheenjohtajana 7 vuotta. Tämän jälkeen hän siirtyi perustettuun
Autismi- ja aspergeryhdistykseen ja samalla toimii myös Me Itse järjestön aktiivina yhdyshenkilönä. Liikunta on aina ollut Heikki Kokon sydämen asiana.

Sulo Lehto

Urheilun järjestöihminen. On taitanut isojen tapahtumien organisoinnit NMKY:n Julmaset -porukan kanssa. On työskennellyt Oulu-kävelyn parissa
15 vuotta ja edistänyt aktiivisesti erityisesti Pohjois-Pohjanmaan Parkinson yhdistyksen Oulun alueen liikuntaa. Urheilutalon järjestö-Boccia -sarja ja Oulu-kävely on osoitus laajasta järjestöyhteistyöstä, joiden yhteyshenkilönä "Supe" on toiminut pitkään.

Kari Siponen

On toiminut Oulun Invalidien yhdistyksessä 22 vuotta. Aluksi järjestösihteerinä 19vuotta ja nykyisin toiminnanjohtajana. Karilla on liikuntavammaisten liikunnan edistäminen ollut jokaiseen työpäivään liittyvää asiaa. Omien kokemusten kautta, urheilijana, avustajana ja yhdistyksen aktiivisten vapaaehtoisten kanssa Kari on luonut systeemin, jolla hyvinkin liikuntarajoitteinen ihminen saadaan liikkumaan. Lisäksi yhdistyksessä on tehty töitä Karin johdolla erityisliikunnan huippu-urheilun eteen.

Aimo Tikkanen

Ollut mukana Oulun Reumayhdistyksen järjestötoiminnassa 16 vuotta ja jatkaa edelleen. On edistänyt Tuki- ja liikuntarajoitteisten liikuntamahdollisuuksia. Taustalla on omat kokemukset kuntoutuksesta kuntoliikuntaan 20 vuoden ajalta. On tehnyt aktiivista yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa ja kehittänyt uusia ideoita reumaa sairastaville liikunnallisen kuntoutuksen näkökulmasta.

Raimo Heikkinen

On toiminut Pohjois-Pohjanmaan näkövammaiset ry:n parissa 1978-2005 liikunta-asiamiehenä ja liikuntatoimikunnan puheenjohtajana.
Yleisurheilija vailla vertaa; noin 100 SM-mitalia, EM-, MM -mitaleita, lisäksi 1 kulta ja 2 hopeaa Paralympialaisista. On omalla esimerkillään kannustanut ja edesauttanut alueemme näkövammaisia yleisurheilun pariin.
Samalla Raimo on pitänyt huolen, että näkövammaisille on tarjolla kaikille soveltuvat kuntosali- ja uintivuorot. Myös leiritoiminta Pihlajarannassa on aina sisältänyt vinkkejä liikuntamahdollisuuksista.
Luotsaa nyt nuorempaa joukkoa liikuntavastuun ottamiseen järjestökentässä.




1 kommentti ( 149 views )   |   ( 3.9 / 463 )

Etelä-korealainen pyörätuolimatkustaja vierailulla suomalaisessa palvelutalossa. 
perjantai, elokuu 4, 2006, 21:58
Invalidiliiton Oulun asumispalveluiden virikeohjaaja sai elokuisen helteisenä perjantaipäivänä yllättäen tehtäväkseen järjestää maailmanmatkaaja Chang-Hyun Choille pienen tutustumiskierroksen palvelutaloon. Etelä-korealainen vieraamme tutustui Suomessa ensimmäistä kertaa Invalidiliiton tarjoamiin asumispalveluihin ja sen toimintaan. Vierailu oli lyhyt, mutta molemmin puolin sitäkin antoisampi.

Invalidiliiton asumispalvelujen Oulun yksikön ovesta saapuu
nuorekkaan oloinen tummahko mies pyörätuolineen. Väsymyksen merkkejä hänessä ei näy, ei ainakaan päällepäin.

Oulun invalidien yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Kari Siponen toimii Oulun vierailulla Etelä-Korean matkailijoillemme oppaana, sekä kertoo siinä ohessa myös suomalaisesta elämänmenosta.

Chang-Hyun Choin on vaikesti vammainen etelä-korealainen, joka pyrkii Guinnessin ennätystenkirjaan pisimmällä matkalla, joka on tehty suuohjatulla sähköpyörätuolilla. Mukanaan hänellä on huoltojoukot, jotka ajavat hänen perässään.

Matkaan lähdettiin Kreikan Ateenasta toukokuun 10. päivänä. Matkaa on tähän mennessä kertynyt n. 5000 kilometriä.

Saavuttuamme palvelutalon sisätiloihin Choi alkaa ihmettelemään ja tutkiskelemaan paikkoja. Selvennän hänelle hieman talon toimintaa. Choi toteaa Suomen olevan yksi kärkimaista vammaisasian suhteen - tarjotaanhan meillä Suomessa vammaisille hyvät mahdollisuudet koulutuksen, elämisen ja harrastamisen suhteen. Choi kertoo Etelä-Koreassa olevan asioiden toisin - vaikeasti vammautuneilla ei ole juurikaan mahdollisuutta kouluttautua ja saada kunnollista ulkopuolista avustusta. Useat sielläpäin asuvat vaikeasti vammautuneet elävät sukulaisten ja ystävien tukemana. Etelä-Korean valtio kuitenkin tarjoaa sielläpäin 2-3 vuoden osa-aikaisen asumismahdollisuuden vammaisten soluasunnossa, kunnes asuinpaikka löytyy ystävän tai sukulaisen luota. "Neljän seinän sisään jääminen" on siellä hyvin tyypillistä.

Lopulta saavumme Choin kanssa oululaisen Veikko Suontakasen kotiin. Veikko ohjaa pyörätuoliansa ja kodinelektroniikkaansa puhaltamalla. Lintulan asumispalveluyksikössä Veikko on eräässa asiassa poikkeuksellinen, hän ei juurikaan käytä invataksia.
Hän liikku paikasta A paikkaan B, oli kesä tai talvi. Veikko kertoo matkaa kertyvän vuodessa n. 3200 kilometriä.

Ennen lähtöänsä Choi ehdottaa puolihumorisesti Veikolle yhteistä maailmanympärimatkaa suuohjatuilla pyörätuolilla.

kuvaesitys



Kuvassa Invalidiliiton Oulun asumispalveluiden pihalla maailmanmatkaaja Chang-Hyun Choi (vas.). Vieraanvaraisuudesta huolehti toiminnanjohtaja Kari Siponen (kesk.). Talon esittelystä vastasi Veikko Suontakanen, joka hänkin liikkuu suuohjatulla sähköpyörätuolilla, ainoalla sellaisella Oulun suunnalla.

1 kommentti ( 690 views )   |   ( 4 / 449 )

Lain suomat oikeudet lyöty laimin 
maanantai, heinäkuu 31, 2006, 19:28
(Artikkeli julkaistu Kalevassa)

Vammaiset ja vanhukset ovat aina olleet yhteiskunnan vähäosaisia, he ovat muodostaneet vähemmistön, jonka elintila on ollut riippuvainen yhteisöjen hyväntahtoisuudesta.

Vammaisilla henkilöillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet tuottavaan ansiotyöhön. Työelämää koskevat lait ja määräykset eivät saa syrjiä vammaisia henkilöitä, eivätkä ne saa asettaa esteitä heidän työllistymiselleen. Integroitumista avoimille työmarkkinoille tulisi aktiivisesti tukea.

Valtion sekä työmarkkinajärjestöjen tulisi yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa luoda koulutus- ja työtilaisuuksia, mukaan lukien joustava työaika, osa-aikatyö, työn jakaminen, itsensä työllistäminen ja vammaisten siihen liittyvä hoito.

Myös vanhuksilla tulee olla mahdollisuus työhön tai muuhun tuloa tuottavaan toimintaan. Heillä tulee olla mahdollisuus osallistua päättämiseen siitä, milloin ja missä tahdissa he jäävät pois työvoimasta. Valitettavasti ikään perustuvaa syrjintää esiintyy, ja se ilmenee työmarkkinoilla varsinkin työhönottotilanteessa.

Yli 55-vuotiaiden osallistumista työelämään on vaikea saada lisääntymään ilman syvällisiä muutoksia ikääntyvien työntekijöiden arvostuksessa, koulutuksessa ja kuntoutumisessa.

YK:n piirissä hyväksytyn, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan sopimuksen mukaan oikeutta työhön on loukattu, jos vammainen, joka voisi ansaita elantonsa työnteolla, on asetettu epätasa-arvoiseen asemaan muihin nähden.

Ei-hyväksyttäviä erotteluja on usein sovellettu vammaisiin, joille on perinteisesti maksettu vähemmän kuntonsa vuoksi, huolimatta siitä, että heidän vammaisuutensa ei estä heitä tekemästä samaa työtä kuin ei-vammainen.

Suomen perustuslaissa todetaan, että julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Samalla edellytetään, että oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.

Tärkein säädös työllistävästä koulutuksesta on laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuskeskuksesta. Oikeus työllistävään koulutukseen ei ole kuitenkaan itse tarkoitus, eikä siihen sisälly jatkuvaa oikeutta saada erilaisia ammattikoulutusjaksoja niin kauan kuin työttömyys jatkuu.

Vajaakuntoisten ja vanhempien työntekijöiden osalta tulisi laatia kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti erityisiä ohjelmia, joilla edistetään työnsaantimahdollisuuksia ja tuetaan työllistymistä.

Aikuisten, myös vajaakuntoisten henkilöiden, joiden koulutusjakso on päättynyt, sekä henkilöiden, jotka ovat olleet tietyn aikaa hoitamassa sairasta tai vajaakykyistä henkilöä tai vanhusta, tulisi saada työttömyysturvaa ja muita sosiaalisia etuuksia määrättyjen ehtojen mukaisesti.

Kunnan tulee pitää ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena sitä, että vajaakuntoiselle henkilölle tehdään mahdolliseksi sopivan työn saaminen ja säilyttäminen, sekä työssä eteneminen. Näin edistetään vajaakuntoisen henkilön integroitumista yhteiskuntaan.

Vammaisten, vanhusten ja eri yhteisöjen tai yritysten yhteistyö on kuitenkin se tulevaisuuden väylä, jota kulkien monien vammaisten ja vanhusten asemaa parannetaan sekä syrjäytymistä ehkäistään.

Arvostukseen, tasavertaisuuteeen, koulutukseen, työhön, ihmissuhteisiin ja muihin yhteiskunnan asioihin liittyvät kysymykset ja asiat ovat pitkälti yhteisiä.

(Jouni Qveflander )


lisää kommentti ( 27 views )   |   ( 4.3 / 602 )

Vammaisista vain joka kolmas käy töissä 
maanantai, heinäkuu 31, 2006, 17:21

Euroopan Unionin alueella on yhteensä 37 miljoonaa vammaista, ja niitä, joita vammaisuus koskettaa, on monin verroin enemmän. Vammaiset haluavat osaltaan osallistua yhteiskunnan toimintaan ja yksi tärkeä osallistumismuoto on työ. Kuitenkin liian pienellä osalla vammaisista on siihen mahdollisuus.

Euroopan komission tuella vuosina 2001-2002 tehty tutkimus*) osoitti, että vammaisista työikäisistä vain kolmannes käy töissä. Tutkimuksen mukaan 57% työssäkäyvistä vammaisista ihmisistä olivat ns. matalapalkkatöissä. Valtakunnallisen vammaisneuvoston pääsihteerin Sari Loijaksen mukaan asenteet vammaisten työllistymistä kohtaan eivät ole viime vuosina muuttuneet.

Kuten tutkimus osoitti, pääsyitä vammaisten suureen työttömyyteen ovat työnantajien ennakkoluulot, vammaisten henkilöiden muita matalampi koulutustaso, työpaikan muutostöiden puute sekä psykologisen tuen ja ohjauksen puute. Loijas korostaa, että jokainen työntekijä, kuten jokainen vammainenkin tarvitsee yksilöllisen määrän ohjausta – toiset vähemmän, toiset enemmän.

- Oletuksena ei saa olla, että vammaisen työpanos on pienempi kuin muiden työpanos, toteaa Loijas.

Loijaksen mukaan yleisellä taloudellisella tilanteella on selkeä vaikutus vammaisten työllisyyteen ja vammaiset ovat olleet laman aikana muita heikommin työllistettyinä.

- Toisaalta taas työvoimapulan lähestyessä ollaan kiinnostuneempia työllistämään tarjolla olevia ihmisiä, jolloin vammaisten työmahdollisuudet paranevat, pohtii Loijas.


Mielekästä työtä McDonald’s Perheravintolassa

Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistä on Suomessa edistetty 1990-luvun puolivälistä lähtien uusilla työllistymismenetelmillä, tuetulla työllistymisellä ja sosiaalisella yrittämisellä. Loijas korostaa, että tuettu työllistäminen on yksi vaihtoehto, jonka avulla yhä useampi vammainen ihminen saa itselleen työpaikan. Jotkut vammaiset puolestaan työllistyvät avoimille työmarkkinoille kuten kuka tahansa muukin työpaikanhakija.

- Uusia ja erilaisia työllistymisen menetelmiä tulisi kehittää koko ajan lisää. Työolosuhteiden järjestely ja muut tukitoimet tulisi räätälöidä nykyistä työntekijälähtöisemmin. Kun työ räätälöidään tekijälleen sopivaksi, ei vajaakuntoisia työntekijöitä enää ole, toteaa Loijas.

Tuettu työllistyminen on menetelmä, jonka tavoitteena on työllistää vammaisia ja vajaakuntoisia avoimille työmarkkinoille, normaaliin työsuhteiseen työhön. Suomen McDonald's aloitti syksyllä 1996 yhteistyön vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistä edistävän VATES-säätiön kanssa. Joulukuussa 2001 Suomen McDonald's-ketju palkittiin vastuuntuntoisesta työllistämisestä VATES-säätiön palkinnolla. Ketju työllistää Suomessa tällä hetkellä noin 50 vajaakuntoista työntekijää eri puolilla maata joko työharjoittelu- tai palkkatyösuhteessa. Jyväskylässä kolmea McDonald's Perheravintolaa vetävä yrittäjä Ari Taivalsaari on usean vuoden ajan työllistänyt kolme vajaakuntoista henkilöä: Kati Pitkäaho, Pekka Raassina ja Vesa Matilainen ovat olleet Taivalsaaren
palveluksessa jo yli viisi vuotta.

- Olemme pyrkineet löytämään heille yksilöllisesti sopivat työtehtävät, esimerkiksi ravintolasalista. Työn on oltava molemmin puolin mielekästä ja sellaista, johon kukin työntekijä kykenee, Taivalsaari kertoo. Hänen mielestään on tärkeää, että työntekijä tuntee työnsä arvokkaaksi ja kokee itsensä toimivaksi osaksi koko työyhteisöä.

McDonald’s Oy:n henkilöstöjohtaja Jenni Kosonen korostaa, että McDonald's-ketjun työvoima heijastaa olemassa olevaa yhteiskuntaa, jossa yrityksellä on mahdollisuus edistää etniseen alkuperään, kansallisuuteen, ikään, sukupuoleen ja kykyihin liittyvää monimuotoisuutta.

- Kokemus on myös osoittanut, että vajaakuntoiset ja vammaiset ovat ahkeria ja motivoituneita
työntekijöitä ja hyviä tiimityössä. Me McDonald's-ketjussa uskomme, että yrityksellämme on sidosryhmiään kohtaan velvollisuus toimia yhteiskunnan ja ympäristön kannalta vastuullisesti, kertoo Kosonen. McDonald’s toimii Euroopan vammaisten vuoden yhteistyökumppanina.

Työllistäminen osa sosiaalista vastuuta

Suomen vammaisten vuoden bussikiertueen tukijalla, Adeccolla, on useita euroopan laajuisia projekteja liittyen vammaisten työllistämiseen. Vuoden 2003 aikana Adeccon tavoitteena on työllistää 7 000 vammaista Euroopan työmarkkinoilla. Onnistumisesta kertoo se, että jo puolen vuoden aikana tavoitteesta on täyttynyt 72 % eli 5060
vammaista on työllistynyt. Suomessa työllistämistavoite on muutamia kymmeniä henkilöitä. Lisäksi Adecco järjestäävammaisten vuoden aikana konferensseja vammaisten työelämään sijoittumisesta viidessätoista Euroopan unionin maassa.
lisää kommentti   |   ( 4.1 / 505 )

Esteetön eurooppa vammaisille 
maanantai, heinäkuu 31, 2006, 17:19
Vammaiset ovat tunnetusti yksi syrjityimmistä ryhmistä yhteiskunnassamme, ja he kohtaavat yhä huomattavia esteitä, joiden vuoksi he eivät voi osallistua yhteiskuntaelämän kaikille aloille. Määrätietoinen kuntoutus ja vammaisten integroituminen työhön ja yhteiskuntaan ovat siten onnistuneen sosiaalipolitiikan kulmakiviä, sillä näin torjutaan kielteiset kehityskulut ja minimoidaan haitat ja edistetään siten yhteiskunnan hyvinvointia. Vammaiset haluavat integroitua yhteiskuntaan ja tulla tunnustetuiksi. Siksi on tärkeää, ettei heitä jätetä yhteiskunnan ulkopuolelle vaan heidät otetaan osaksi yhteiskuntaa. He kuuluvat työelämään ja yhteiskuntaan. Lääketieteeseen perustuva lähestymistapa vammaisuuden käsitteeseen on kehittynyt yhteiskunnalliseksi käsitteeksi, jossa painotetaan entistä voimakkaammin tasa-arvoisten mahdollisuuksien erilaisten esteiden tunnistamista ja poistamista ja vammaisten täysimääräistä osallistumista kaikkiin elämänaloihin.

Vammaiseksi katsotaan henkilö, jolla yhteiskunnan luomien asenteiden, ennakkoluulojen ja esteiden takia ei ole samoja mahdollisuuksia kuin muilla. Vammaisuuden tyypit ja laadut vaihtelevat, eivätkä vammaiset muodosta yhtenäistä ryhmää. Kyse voi olla liikunta- näkö- tai kuulovammasta taikka kognitiivisesta tai psyykkisestä vammasta. Esteet, joita vammaiset kohtaavat yhteiskunnassa, vaihtelevat paitsi vamman mukaan myös iän ja sukupuolen, asuinpaikan ja muiden tekijöiden mukaan. On arvioitu, että noin 10prosenttia unionin väestöstä eli noin 38miljoonaa ihmistä (tai 25jäsenvaltion unionissa 45miljoonaa ihmistä) on vammaisia.

Vaikka jonkinlaista edistystä on saavutettu ja vaikkei Euroopan yhteisö olekaan välittömästi vastuussa tilanteesta, EPP-ED- ryhmä katsoo, että paljon on yhä tehtävä, jotta varmistetaan vammaisten rajoittamaton osallistuminen yhteiskuntaan ja heidän tasa-arvoiset mahdollisuutensa. Yhtäläisten mahdollisuuksien tavoitteen saavuttamiseksi EPP-ED- ryhmä pyrkii muuttamaan peruslähestymistapaa vammaispolitiikkaan. Lähtökohdan muodostavat vammaiset yksilöinä heille kuuluvine oikeuksineen eikä enää sosiaalihoitoon perustuva näkökohta, joka on ominaista vammaispolitiikalle. Vanhat asenteet, jotka perustuvat pitkälti vammaisten säälimiseen ja heidän avuttomuuteensa, eivät enää vastaa todellisuutta. Vammaisilla on oltava samat mahdollisuudet kaikkiin yhteiskunnallisiin resursseihin, integroituun koulutukseen, uusiin teknologioihin, terveys- ja sosiaalipalveluihin, urheilu- ja vapaa-aikatoimintoihin, kulutustavaroihin ja -palveluihin.

Myös vammaisten on hyödyttävä työmarkkinoiden avaamisesta, jolla unionista pyritään tekemään maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talousalue. Eurooppalaista sosiaalista mallia voidaan nykyaikaistaa vain, jos investoimme ihmisten kykyihin ja torjumme sosiaalista syrjäytymistä. Siksi vammaisiin ei pidä suhtautua ikään kuin he olisivat ongelma, vaan he voivat myötävaikuttaa työmarkkinoiden yhdentymiseen myös yritysten sosiaalisen vastuun näkökulmasta.

Tavoitteemme on,

* ettei vammaisia enää pidetä hyväntekeväisyyskohteina vaan itsenäisinä kansalaisina ja kuluttajina, joilla on omat oikeutensa
* että myös vammaisille annetaan mahdollisuus tehdä töitä ja heidän työllistymistään helpotetaan
* että vammaisille luodaan kehitystä tukeva, esteetön ympäristö, jotta vammaiset voivat osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja integroitua kaikille elämänaloille
* että vammaiset saavat työelämässä paitsi samat mahdollisuudet kuin heidän kollegansa myös työnantajiensa täyden tuen
* että vammaisten oikeuksia vaaditaan oikeudellisesti aina kun mahdollista
* että oikeudellisia päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä kuullaan vammaisjärjestöjä ja vammaisia edustavia tahoja
* että yritykset velvoitetaan työllistämään vammaisia
* että yritysten tasolla käytävässä sosiaalisessa vuoropuhelussa otetaan huomioon myös vammaisten edut
* että vammaisille taataan ihmisoikeuksien kattava suoja;
* että kansalaiset kunnioittavat vammaisten muodostaman väestöryhmän epäyhtenäisyyttä ja vammojen moninaisuutta.



Siksi EPP-ryhmä kannattaa

* että kansallisten oikeusjärjestelmien syvällekäyviä eroja tasoitetaan
* että taataan seuraavat asiat:

a) oikeus laadukkaaseen elämään

* suojellaan nöyryyttävältä ja epäinhimilliseltä kohtelulta ja pakkohoidolta

b) ammattiin pääsy

* edistetään vammaisten integroitumista työmarkkinoille ja koulutukseen
* poistetaan kaikki oikeudelliset ja hallinnolliset työllistymisen esteet
* kielletään kaikenlainen rekrytoinnissa, johtamiskäytännöissä ja ylentämisessä tapahtuva syrjintä ja asianmukaisten työolosuhteiden tarjoamisesta (mukautukset) kieltäytyminen
* taataan vammaisten oikeus saada sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä

c) pääsy koulutukseen:

* oikeus laadultaan yhdenvertaiseen koulutukseen, joka edistää kehitystä, itsenäisyyttä ja vammaisten aikuisten ja lasten yhteiskunnallista osallistumista
* oikeus päästä tasavertaisesti kaikenlaiseen kolmannen asteen koulutukseen, ammatillinen koulutus mukaan lukien

d) oikeus osallisuuteen

* poistetaan vähitellen esteet, jotka rajoittavat rakennuksiin pääsyä ja julkisten liikennevälineiden käyttöä
* taataan oikeus elää itsenäisesti ja arvokkaasti osana yhteiskuntaa eikä laitoksessa; tähän liittyy oikeus esteettömään elintilaan ja/tai hoitojärjestelyihin mahdollisesti yhdessä muiden tukipalvelujen kanssa, jotta helpotetaan itsenäistä elämää
* oikeus teknisiin laitteisiin ja tukeen, jotka ovat välttämättömiä vammaisten itsenäisyyden parantamiseksi
* syrjimättömät mahdollisuudet käyttää tavaroita ja palveluja

e) oikeus terveydenhuoltoon

* oikeus käyttää tasavertaisesti terveydenhuoltopalveluja
* oikeus päättää itse hoidoista ja menettelyistä, ja jos henkisesti sairaan ihmisen oikeuksia on rajoitettava, on laadittava asianmukaiset oikeudelliset suojalausekkeet sekä tarkistettava säännöllisesti asiaa koskevia sääntöjä väärinkäytösten välttämiseksi
* oikeus saada tietoa henkilökohtaisesta terveydentilastaan
* oikeus sellaisen terveydenhuoltohenkilöstön hoitoon ja ohjaukseen, joka on saanut vammaisuusvalistusta


f) pääsy kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaan

* oikeus helposti saatavilla oleviin viestintävälineisiin
* oikeus kaikkiin vapaa-aikaan, kulttuuriin ja urheiluun liittyviin palveluihin
* vammaisten integroiminen yleiseen urheiluun ja urheilukilpailuihin

g) tasavertaisuus lain edessä ja oikeus oikeudenmukaiseen käsittelyyn

o oikeus lakineuvontaan ja tarvittaessa ilmaiseen tulkkaukseen, käännöspalveluihin tai asioimisapuun syrjimättä henkilöitä, jotka eivät pysty ilmaisemaan itseään suullisesti
o oikeus uhrin suojeluun ja korvauksiin, joissa otetaan huomioon vammaisuudesta johtuvat erityisolosuhteet
o oikeus saada suojelua syrjinnältä ja nauttia oikeuksista täysimääräisesti ja tasa-arvoisesti.


lisää kommentti   |   ( 4 / 415 )


Edellinen Seuraava